Kahden vanhan puutarhan omenoista syntyy soseet, piirakat, kuivatut omenat ja siiderit.
Mielestäni puutarhan (tai kodin) perustaminen pitäisi aina aloittaa hedelmäpuiden istutuksella. Harmittelen vieläkin, että satsasin uusiin puihin mökissäni vasta kolmantena kesänä. Pihallani on entuudestaan kaksi omenapuuvanhusta, joista kumpikaan ei ole ihan sitä mitä haluan. Ne ovat jauhoisia ja mauttomia.
Vanhojen puiden kaveriksi olen istuttanut yhden talviomenapuun (antonovka), perheomenapuun (vuokko, sandra, heta, petteri), ja kaksi syysomenapuuta (pekka ja sariola). Silti haaveilen vielä muutamasta puusta, mutta tilaa on jätettävä muillekin hedelmäpuille.
Kummikodissani apumiehen luona on onneksi ihania vähän kirpeämpiä omenapuita, josta teemme soseet, piirakat, kuivatut omenat ja muut säilöttävät herkut. Harmi kun en tunnista lajikkeita, muuten olisin istuttanut samoja puita omaankin pihaani. Oksien varttamista aion kyllä jossain vaiheessa kokeilla. Huikkaa, jos tiedät mitä lajikkeita kuvissa näkyy.
Teimme siideriä tänä vuonna toista kertaa sekoittamalla minun tylsän makuisia omenoita apumiehen hapokkaampiin omenoihin. Puristimme mehun itse. Sekoitus tuntuu toimivalta. Aikaisemmat siiderimme ovat vähän epäonnistuneet, vaikka prosessin pitäisi olla helppo. Yksi yksinkertainen ohje löytyy esimerkiksi täältä ja samojen tekijöiden pidemmälle viety ohje täältä.
Olemme hommassa aivan aloittelijoita, mutta vaikuttaa siltä että kannattaa yrittää saada käsiinsä siiderihiivaa tavallisen viinihiivan sijaan. Ero on suuri. On myös tärkeää antaa siiderin tekeytyä riittävän pitkään kellarissa. Ensimmäinen siiderimme alkoi maistua siedettävältä vasta vuoden päästä. Ehkä ensi vuonna uskallamme jo jakaa oman siiderireseptin täällä blogissa.
Miten sinä käytät omenoita?
Terveisin, Stella